28.5 Arto Lehmuskallio, YTL:n venäjän jaoksen pj:
Ensiksi iloinen uutinen: vastoin yleistä kielten tendenssiä lyhyen venäjän kirjoittajien määrä kasvoi tänä keväänä muutamalla kymmenellä (443). Pitkässä venäjässä kasvoi suomenkielisten osallistujien määrä, mutta kokonaismäärä pysyi ennallaan (203).

Sitten pääkysymykseen. Miksi lyhyen venäjän pisterajat nousivat niin paljon.

1) Siksi, että kokeen suorittaneiden keskiarvo oli yli 20 pistettä korkeampi kuin yleensä aiemmin eli 220 pistettä. Vuosia on kokeen laatijoita kritisoitu siitä, että koe on vaikea. Nyt sitä tietoisesti helpotettiin, ja tietenkin sillä on vaikutus myös pisteisiin ja pisterajoihin.

2) YTL:n venäjän jaos ei määrittele pisterajoja itsenäisesti. Kaikkien kielten pisterajat asetetaan yhteisissä kokouksissa, joissa kaikki kielet ja muutkin oppiaineet valvovat sitä, että pisterajat noudattavat YTL:n periaatetta eli suhteellista jakaumaa. Näin ollen, jos koe menee hyvin (= helppo), pisterajat nousevat; jos koe menee huonosti (= vaikea), pisterajat laskevat. Laudatureiden määrä on n. 5 prosenttia. Improbaturin määrä yleensä 2-5 %.

MUTTA: Venäjä on ainoa, jossa on hyväksytty jo useita vuosia myös viittä prosenttia suurempi määrä laudatureita, koska erityisesti pitkässä kielessä venäläistaustaisten määrä on niin suuri. Myös lyhyessä kielessä myönnettiin tänä vuonna lähes 10 prosenttia laudatureja, mikä takasi sen, että "tavalliset" suomalaisabiturientitkin saivat 5,2 % laudatureja. Näiden viimeksi mainittujen joukossa oli tietääkseni yksi pitkän kielen lukija ja yksi aikuisopiskelija. Loput olivat aivan tavallisia lyhyen kielen opiskelijoita, juuri niitä, joille laudaturin saaminen huhujen mukaan "on niin mahdotonta".

Yo-kokeita lukiessa kehittyy kyllä taito nähdä kokelaan töistä erilaisia asioita riippumatta siitä, mikä hänen nimensä on, joten ei ole syytä olla huolissaan siitä. Vuosi vuodelta tietenkin tulee vaikeammaksi joidenkin osalta määritellä taustaa. Toistaiseksi suurimman osan kohdalla asia on aivan selvä. Jos voitaisiin noudattaa kriteeriviitteistä taitotasomääritystä, eikä suhteellista arviointia olisi, nämä erottelut jäisivät historiaan. Toivokaamme, että näin kävisi mahdollisimman pian.

Haluan tässä yhteydessä korostaa vielä, että meillä on useita kouluja, joissa lyhyen kielen tulokset 6-8 kurssin jälkeen ovat erinomaisia. Ympäri maata. Kiitokset opettajille.

Mitä tulee erilaisiin kokeen osiin ja siihen, millä kielellä jokin osa on, haluan muistuttaa, että vaihtoehdot on määritelty kielikokeiden ohjeissa. Niitä pyritään käyttämään. Esim. dialogi kirjoitelmana on ollut monta kertaa, nyt sitä ei ollut.

Ja lopuksi: uuden opetussuunnitelman mukaiset ylioppilaskirjoitukset tulevat mahdollisesti sisältämään pieniä muutoksia, mutta niistä täytyy tehdä ensin päätöksiä, joten en tässä pysty asiaa enempää käsittelemään. Älkää peljästykö: pieniä muutoksia.

Toivottavasti olen pystynyt vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen tai kommenttiin. Ainakin ole yrittänyt. Ja taas kerran haluan korostaa, ettei YTL:n ja koulun välillä voi olla mitään etu- tms. ristiriitaa. Olemme varmasti samalla asialla venäjän puolesta ja varmasti yhtä kiinnostuneita lisäämään venäjän kirjoittajien määrää kuin opettajatkin kouluissa.

29.5 Riitta Paukkunen:
Harmi, etten ehtinyt reagoida ajoissa oheiseen viestiin.  Haluaisin kuitenkin kysyä teiltä toisilta setkalaisilta, yllätyittekö yhtään tämään kevään lyhyen venäjän pisterajoista?  Itse olin verrattain yllättynyt.  Mistä yhtäkkiä tämä tason nousu?  Sinällään hieno asia, mutta en kuitenkaan jaksa aivan tältä istumalta uskoa, että suomalaiset lyhyen venäjän opiskelijat olisivat vuoden sisällä yhtäkkiä alkaneet osata venäjää selvästi paremmin kuin ennen.  -   Kiinnostaisi kovasti tietää, miten YTL seuloo kirjoittajista heidät, joiden kotikieli on "oikeassa elämässä" venäjä, vaikka nimensä puolesta kirjoittaja saattaa kuulostaa aivan suomalaiselta.  -   Itse olen saanut urani aikani opettaa pääaineeni englannin lisäksi myös koko ajan venäjää, vaikka lukiomme on verrattain pieni: 140 - 150 opiskelijaa, ja olen tästä mahdollisuudesta hyvin onnellinen. -   Itse asiassa, Karstula on todella edistyksellinen kunta, ja mitä kielipolitiikkaan tulee, asiasta kertonee aika paljon se, kun voin kertoa, että meillä lukiossa voi lyhyinä kielinä opiskella paitsi saksaa ja ranskaa, myös venäjää ja espanjaa. -  Lyhyen venäjän opettajana olen tällä hetkellä hyvin huolestunut siitä, että vaikka opiskelijat osaavat todellakin "kiitettävän" arvoisesti venäjää, mahdollisuudet kiitettävään arvosanaan ylioppilaskirjoituksissa eivät ole kovin suuret.  -   Osaako joku kertoa, mistä tämä johtuu, niin voisin kerrankin antaa kunnon vastauksen myös opiskelijoilleni?             

29.5 Anniina Kariniemi, Itä-Suomen koulu, Lappeenranta:
Monet kirjoittavat lyhyen venäjän pitkän venäjän sijasta varmaankin siksi, että esimerkiksi yliopistoihin hakiessa riittää yksi pitkä kieli. Koska moni opiskelija on huomannut vanhoja kokeita harjoitellessamme pitkän venäjän kokeen huomattavasti englannin koetta vaikeammaksi, valitsevat he siksi pitkäksi kieleksi englannin. Koska toisen pitkän kielen arvosanasta saa saman pistemäärän kuin lyhyestä kielestä samasta arvosanasta, tulevaisuuttaan ajatteleva opiskelija kirjoittaa lyhyen, koska saa siitä enemmän pisteitä. Ongelma on siis siinä, että pitkän venäjän kokeet ovat suomalaisille todella vaikeita ja siinä, että pitkän venäjän kirjoittamista ei arvosteta tarpeeksi ainakaan pääsykokeissa.

25.5 Tuula Tsumak Savonlinna:
Lyhyen kielen venäjän pisterajat olivat nousseet huomattavasti esim. a:n sai nyt 134 pisteella, vuonna 2004 se oli120 pistettä. Onko tarkoitus karkoittaa viimeisetkin venäjän opiskelijat lukiosta? 8 kurssia lyhytta kielta lukiossa on liian lyhyt aika, kun aloitetaan kirjaimista, siis näille pistemäärille. Olisi myos hyvä, jos tehtävät olisivat suomen kielella. Dialogi-osuus puuttui aineotsikoista, mikä harmitti monia. Pitkän kielen ylioppilaskirjoitus oli liian pitkä suomalaisille kirjoittajille, eivat ehtineet kirjoittaa ainetta kunnolla; ja vielä heidän ainepistemääriä oli laskettu.

25.5 Tuovi Viitasalo:
Lyhyen yo-kirjoituksen vastausvaihtoehdot olivat kaikissa osioissa venäjäksi, mikä vaikeutti suuresti joidenkin oppilaiden suoriutumista kokeesta. Mielestäni lyhyen kielen kokeessa pitäisi ainakin osa tehtävistä olla suomeksi. Suomenkieliset vastausvaihtoehdot mittaavat selkeimmin todellista ymmärtämistä, synonymisanastoa ja keinoja sanoa asia toisin,  ei ole runsaasti hallussa.  Luulen, että kirjoittajien määrä tippuu vielä entisestään, jos tämä tyyli jatkuu. Hyvät tietenkin selviytyvät tästäkin,
mutta on vaikea rohkaista keskitasoa ja sitä alempaa tasoa olevia oppilaita kirjoittamaan venäjää jatkossa, vaikka heidät olisi muuten saanut innostettua jatkamaan venäjän opiskelua lukion läpi. Mielestäni 0,7 kertoimen pitäisi poistaa aineen arvostelusta venäjän lyhyessä yo-kirjoituksessa. Siinä saataisiin esiin todellisia tasoeroja
kirjoittajien kesken. Omaa tuotosta olisi arvostettava enemmän.

24.5 Tanja Lumme, Puolalanmäen lukio, Turku:
Mielestäni kuuntelu oli tänä vuonna erittäin hyvin laadittu. Kuuntelun osioissa puhuttiin sopivan hitaasti lyhyen koetta ajatellen ja aiheetkin olivat mielestäni sopivia. Kuuntelun tehtävätyypeistä mielestäni ensimmäinen ja toinen ovat parhaita ja kolmas (valitse A tai B) huonoin. AB-tehtävätyypissä "ei mainita" -kohta sekoittaa mielestäni oppilaita, eikä testaa välttämättä ymmärtämistä vaan sitä, osaako ajatella riittävän selkeästi monimutkaiselta tuntuvaa asiaa..(hmm..)

Myös kirjallisen osan aihepiirit olivat mielestäni ok. On hyvä, että on myös urheiluaiheita, joista etenkin tämänvuotisen ryhmäni pojatkin olivat kiinnostuneita. Tänä vuonna koko vihko oli venäjäksi. Siihen verrattuna tekstit, kysymykset tai vaihtoehdot olisivat paikoitellen voineet olla helpompiakin. Vaatii ankaraa keskittymistä, että jaksaa ajatuksella lukea joka tarinan alusta loppuun ja siksi ehkä yhden pitkän tekstin lisäksi voisi olla ennemmin pari lyhyempää (eli tänä vuonna esim. ensimmäisen tekstin sijasta pari lyhyempää..). Ja ainakin osa kysymyksistä voisi olla suomeksi..

Rakenneosiot ja aineen aiheet mielestäni ok.

24.5 Marjut Rehumäki Oulun lyseosta:
Tosi kiva olis tietää, miksi tänä keväänä pisterajat olivat aika korkeat lyhyessä venäjässä. Sukolin keskustelupalstallakin oli kovasti kommentteja aiheesta. Kirjoittavatko A-venäjää opiskelleet lyhyttä venäjää? Vaikuttavatko syntyperäisten suoritukset arvosanajakoon? Tiedän, että YTL on vakuutellut, että eivät vaikuta, mutta silti herää pieniä epäilyksiä..

24.5 Aira Lähteenmäki, Itäkeskuksen lukio, Helsinki:
Tämän kevään lyhyen venäjän yo-kirjoitus oli mielestäni ainakin tekstiosuudeltaan liian vaativa, kun otetaan huomioon se, millainen taso kouluopetuksessa voidaan realistisesti lyhyessä kielessä saavuttaa. Pisteytyksen heilahdusta parillakymmenellä pisteellä viime keväästä ylöspäin ei myöskään saisi tapahtua.
Edelleen olen huolissani siitä, ottaako YTL tosissaan huomioon uuden opsin vaatimustason. Kun keskitytään enemmän suullisen kielitaidon painotukseen, ei voida vaatia enää näin laajaa sanavarastoa, kuin mikä etenkin tekstiosioissa on ollut tapana vaatia. Toivoisin edelleen, että YTL ottaisi huomioon, että lyhyen kielen kokeen päivänä monet kokelaat suorittavat kahden lyhyen kielen kokeen. Tämä pitäisi huomioida ainakin kokeen pituudessa. Painottaisin vielä, että reaalikokeen uudistus on aiheuttanut sen, että lyhyitä kieliä kirjoitetaan entistäkin vähemmän. Etenkin tämän kevään terveystiedon koe sai suurta suosiota. Siksi pitäisi huolehtia siitä, että kielten kokeet eivät pelottaisi pois mahdollisia kirjoittajia ylettömällä vaikeustasollaan, joka johtaa enemmän arvailuun kuin osaamiseen.
 

Palaa takaisin